ULKOMAILLE

Kesäiset terkut Ruotsista!

Istun nyt Kungsgårdenissa Flyingessä isän kanssa syömässä lounasta. Hevoset on ulkona isossa ruohotarhassa nauttimassa elämästä ja täyttämässä vatsoja vihreällä ruoholla. Minä ja hevoset palautellaan vielä eilisestä matkasta, josta ajattelin tulla kertomaan teille tänne. SM kisoista kerron teille myöhemmin, mun osalta ne meni ihan mukiinmenevästi yhtä maastossa sattunutta työtapaturmaa lukuunottamatta.

Hevoset tarhassa nauttimassa auringosta eilen illalla matkan jälkeen

Ypäjän kisojen jälkeen ratsastin molempia hevosia rennoiksi ja pakkailin ja pesin kaikkia kamoja. Olen aika kontrollifriikki tällaisissa tilanteissa, ennen matkaa haluan , että kaikki kamat on pesty ja pakattu siistiin järjestykseen. Inhoan ylikaiken, jos kaikki on likaisin ja sekaisin enkä löydä mitään mistään. Ehkä ihan hyvän näin :D

Keskiviikkona herätyskello soi jo 4.00 ja suunnattiin heti kohti Peuramaata. Aamuruokin hevoset ja laitoin ne kävelykoneeseen kävelemään 45 minuutiksi. Sitten kuljetussuojat jalkaan ja auto käyntiin! Matkalle laitan hevosille paksut patjat ja pintelit päälle joka jalkaan. Hännän letille ja lämpösavea lanneselkään. Olen huomannut, että savi pitää hevosen lanneselän vähän vetreämpänä. Tiedän ,että useat ei pidä kuljetussuojia kuin etujaloissa (jos niissäkään), mutta koska kumpikaan hevonen ei ole vielä potkinut niistä ärtyneenä, haluan suojata jalat niin hyvin , kuin vain voin. Olin ihan intopiukeena tässä vaiheessa, niin pitkään oon odottanut, että pääsen ulkomaille ja nyt vihdoin pääsen lähtemään!!

Meidän matkasuunnitelma oli seuraava: laivamatka Naantalista Kappelskäriin ja sieltä pitkä ajomatka Skåneen Flyingeen. Jännitysmomenteista ei vältytty matkalla satamaan, kun saatiin soitto, että satamissa on jonkin sortin lakko meneillään. Onneksi se ei vaikuttanut meidän matkaan mitenkään ja päästiin laivalle suunnitellusti! 

Ruotsin laivamatka kesti n. 7 tuntia. Kävin kerran laivamatkan aikana juottamassa hevoset ja antamassa vähän päiväkauroja.Lasken tällaisille matkoille aina  väkirehut alas, mutta annan ruoka-aikoihin aina pari kourallista kauraa kuitenkin. Pidettiin lastaussilta kokonaan auki, jotta saatiin ilma kiertämään autossa kunnolla. 

Satamasta ajettiin Manntårppiin ottamaan hevosia ulos autosta. Manntårp on Kappelkäristä n. 4 tunnin päässä. Se on iso ravikeskus, jossa toimii mm. myös hevosklinikka. Siis ihan huippupaikka tehdä välistoppi matkaan! Hevoset oli tosi energisiä ja taluteltiin niitä n 20 minuuttia. Sitten laitettiin ne karsinoihin lepäämään ja syömään ja juomaan. Annettiin niiden levätä reilu tunti, jonka aikana siivosin hevosauton kunnolla ja käytiin isin kanssa matkasuunnitelma läpi. Meidän navigaattori nimittäin sanoi itsensä irti kesken ajomatkan, joten jouduttiin ajamaan loppumatka vanhaan tapaan kartan kanssa. ( Voin sanoa, että se oli aika tuskaa, kun silmät ei meinaa enää pysyä auki...)

laivaan vihdoin! / Hevosten juottamista ja ruokkimista / aamupalaa laivalla / heppaselfie :)

Kaiken tämän jälkeen päästiin taas tien päälle ajosuuntana Flyinge. Matka sujui tosi hyvin ja saavuttiin perille auringonnousun aikaan. Kokonaisuudessaan matkaan kului siis yksi päivä. Skånen peltomaisemat auringon noustessa on ehkä mun yks lempparimaisemsita. Niitä ihaillessa tajusin vasta, että nyt ollaan oikeasti matkassa. 

Meidän talli on Kungsgårdenin ja Piian tallin lähellä. Sen omistaa vanha pariskunta, jotka on tosi mukavia. Skånen murteen ymmärtäminen on asia erikseen, olen jo pariin otteeseen nauranut itselleni, kun joudun pyytämään toistamaan asoita moneen otteeseen. Noh, ehkä tässä pikkuhiljaa aletaan oppimaan.. Puolen tunnin yöunilla oli aika ihanaa päästä vihdoin nukkumaan matkan jälkeen...

alkumatkasta kun navigaattori vielä toimi...mur/  Manntårpissa hevoset karsinoissa lepäämässä / SKÅNE 

Eilen taluteltiin hevosia vielä iltapäivällä ja kevensin molempia vielä ihan hetken illalla. Päivä meni paikkoja tutkiessa ja pieniä asioita selvitellessä. Meille selvisi mm. että meidän tallilla ei ole kauraa eikä vessaa ja suihkuja... Onneksi kaurat saatiin haettua ja lähimmät suihkut ona kävelymatkan päässä. Kaikella on tapana järjestyä. Nyt lähden käpsimään kohti tallia ja ratsastamaan hevosia auringonpaisteeseen! 

Lilli iltaratsastuksessa Kungsgårdenin pihalla

Aurinkoisin terveisin Renja :)

TERVON KISAT

Heloou!
 
Kisoista taas kotiuduttu hyvillä fiiliksillä. Perjantaina suunnattiin auto kohti Tervoa, ja lauantain yhden päivän kenttäkisoja. Molemmat hepat mukana, Leevi starttasi CNC* ja Lilli helpon. Taas viikonloppu täynnä tunteita, mutta Leevi toi kotiin tokan sijan ja Lilli hienon kokonaiskisan, ei voi kun taas olla tyytyväinen :) Tässä ny valtava määrä kuvia, kaikki oli niin kivoja, että oli pakko laittaa :)
 
Perjantaina siis matkaan päästiin vasta puoli viiden aikaan iltapäivällä. Perillä Tervossa oltiin vasta vähän ennen puolta yötä. Molemmat hepat käveli ja Lillin vielä juoksutin. Matka sujui sukkelaan, kun saatiin ihailla Suomen luontoa (oon jo tainnut hehkuttaa tästä, mutta kattokaa nyt...!!)

 

 

Lauantaille laitoin herätyksen kello 5.00. Aamupalan popsittua ja aamuruokittua laitoin Lillin kuntoon ja kävin aamuratsastamassa sen. Halusin saada sen paikan päällä oikeasti avuille. Lilli tuntui tosi hyvältä ja sain itselle tosi hyvän fiiliksen päälle. Sitten alkoi hullu rumba: kannoin kaikki kamat autolta talliin, tein sykeröt molemmille ja laitoin hokit. Sitten kävin pikaisesti kävvelemässä molempien maastot, jotta tiedän missä mennään.

 

Leevin koulu oli ekana. Verryttely maneesissa sujui hyvin ja tuntu siltä, että Leevi oli oikeasti mun avuilla, jopa hengitettiin yhdessä. Aika magee fiilis... No, ulos maneesista tultua ja radalle päin mentäessä Leevi alkoi pärskiä ja heiluttaa päätä, varmaan jotain siitepöly allergiaa. Koulu menikin sitten IHAN penkin alle sen takia. Rytmi katosi, ratsastettavuus katosi ja sitä myötä koko se hyvä fiilis. Tuloksena 62,8% mikä on ihan surkea tulos meille. Koitin unohtaa sen ja jatkaa uudella fiiliksellä rataesteille.

 

Esterata oli kiva, yksi kolmoissarja vähän alamäkeen oli aika paha, ei saanut ollenkaan lennättää sisään. Verkassa en saanut melkein ollenkaan hyvää hyppyä, mutta päätin vain lähteä radalle, koska tiesin ratsastavani siellä paljon paremmin. Tuloksena 0vp, aika hyvä rata ja rytmi pysyi. Fiilis parani huimasti koulun jälkeen ja Leevi pääsi karsinaan kylmän suihkun jälkeen lepäämään.

 

 

 

 

Tässä vaiheessa päivää olikin jo aika kuuma, varmaan lähemmän 30C! Juoksin syömään nopeasti ja sitten suoraan Lillin selkään. Lilli oli läpi verryttelyn tosi hyvän tuntuinen, aamuratsastuksesta oli selvästi hyötyä. Koulurata oli ok, Lilli jäi vähän pohkeen taakse, mutta tuloksena 64,35%. Sitten kävtiin nopeasti vaihtamassa estekamat päälle ja suunnattiin kohti esterataa. Ainoa tavoite mulla oli yli jokaisesta esteestä ilman yhtään uhmailua ja pelleilyä. Niin kävikin, Lilli ei kyttäillyt juuri ollenkaan, vaan oli selvästi nyt mun kanssa menossa esteistä yli. 3 puomia tuli mukaan, vähän huonot paikat, mutta ne eivät mua haitanneet ollenkaan. JEE päästiin siis ekalle maasto-osuudelle yhdessä!

 

 

Helpon ja vaativan maastot olivat tosi kivoja. Vaativassa sai oikeasti ratsastaa, oli alashypyn jälkeen nuolenkärkeä ja muita kinkkisiä välejä, joissa piti suunnitelmien olla tosi selkeät. Leevi starttasi ekaná. Ja voi luoja millasen tunnevyöry verryttelyn kävinkään sen kanssa läpi. Se pärski tosi paljon ja heilutti päätä, mulla tuli epävarma olo ja olin jo kävelemässä perumaan startin. Sillä päätä heiluttaessa en näe mitään etäisyyksiä, eikä Leeví ole yhtään avuilla ja mun kanssa. Siitä fiiliksestä ei ole kiva lähteä laukkaamaan täysiä isoille esteille, sen voin sanoa. Noh, siinä kävellessä psyykkasin itseni jotenkin ja päätin lähteä radalle. Ainahan voi keskeyttää jos siltä tuntuu. Ja voi vitsit mikä rata!! Leevi oli niin messissä, eikä adrenaliinien takia heiluttanut päätä ollenkaan. Tehtiin puhdas maasto ja käteen jäi tositosi hyvä fiilis. Leevi saikin siis toisen sijan, maastossa oli tullut paljon virheitä muille. Ei ollut siis koulukilpailu.

Lillin kanssa olin IHAN täpinöissäni. Mua ei varsinaisesti jännittänyt, mutta oli niin ihanaa päästä uudella hevosella maastoon. Verkka suju tpsi hyvin, pitkä kuuma päivä oli tehnyt veronsa ja Lilli oli vähän löysä. Radalle lähtiessä se heräsi ja ampaisi liikkeelle kuin kanuuna. En voi kuvailla niitä fiilisksiä maastoradalla sen kanssa. Se fiilis, kun sun nuori hevonen, kenen kanssa on ollut vähän kamppailuja, tekee kaiken sun puolesta: imee esteille suorana, ei kyttää ja kuuntelee... Mulla nousi kyyneleet silmiin sitä ratsastaessa ja höpötin sille pitkin rataa kuinka hieno se on! Ja Lilli tuli maaliin estevirheittä!!!! Olin maailman onnellisin tyttö siinä vaiheessa, Lilli oli niin taitava.  

 



 

 

 

Fiilikset vikan esteen jälkeen välittyy mun hymystä :)

 Kaikki heppakuvat on kuvannut serkkuni Sohvi, kiitooos!! Kisojen jälkeen olin aika ruskettunut ja väsynyt, mutta oli kyllä taas ihanaa. Kiitos Aron tilalle Super kisoista! Seuraava kisa Leevillä Nuorten SM ja Lillillä kenttikset Ruotsissa!

 

-Renja

 



NIINISALON KISAT

Mooips!

Kauden ekoista kisoista kotiuduttu hymy suin! Leevi otti luokkavoiton hienolla kisalla ja vaikka Lillin kanssa ei päästy esterataa pidemmälle, niin sen kanssa kokemusta kertyi vaikka kuinka. Noh kerron alempana lisää useiden kuvien saattelemana :) toivottavasti jaksatte lukea loppuun asti haha!



Pesin molemmat hevoset kouluradat ratsastettua / Kuljetuskamat päälle ja menoksi! / Aivan ihana ajosää, Suomen kesä ja niittymaisemat ♥  / Parasta automatkaevästä...nams!



 

Saavuttiin Niinisaloon illalla klo 21 aikaan. Aurinko paistoi vielä taivaalta ja oli tosi lämmin. Niin sanoin kuvaamattoman ihanaa, kun ei satanut kaatamalla (siihen ehti jopa tottua viime kaudella...). Paikalle saavuttua taluteltiin vähän hevosia ja laitettiin ne jaboihin. Kannettiin kaikki kamat siihen viereen ja mentiin nukkumaan.

Lauantaina herätyskello soi 6.30 ruokkimaan hevoset. Kävin taluttamassa molempia ja juoksuttamassa Lillin. Sen jälkeen suuntasin autolle syömään aamupalan. Pikapuuroa, jugurttia ja hedelmiä. NAM! Sitten hevosten harjaus, hokitus ja letitys (onnistuin muuten aika hyvin siinä hommassa!). Ja eikun radalle!

Starttasin Leevillä ensin. Se oli kouluverkassa aika kiireinen, mutta sain sen siirtymisten ja väistöjen avulla kuulolle. Koska ratsastin helpon luokan ja leevi oli ollut edellisenä päivänä kamala, päätin , että tavoitteena radalla on rento ja tahdikas hevonen ilman liiallista painetta. Onnistuin siinä hyvin. Pysähdykset ja sisääntulo oli kyllä ihan kamalat, mutta tiedänpä nyt mihin keskityn seuraavassa kisassa.  Vaativaan hevosen pitää myös olla enemmän ylämäkeen, mitä helpossa. Koulu tuntu musta ok:lta, ei mitenkään erikoiselta ja joka kohdassa oli jotain mitä olisin voinut tehdä selvästi paremmin. En halunnut kuulla prosentteja ennen esteitä, jotta pystyin pitämään kaiken fokuksen ratsastamisessa.





Seuraavaksi oli Lillin vuoro verryttelyssä. Se toimi tosi hyvin, eikä kyttäillyt mitään. Olin tosi positiivisesti yllättynyt ja pakko sanoa, että jännitin jonkun verran :D Sen rata oli musta aika hyvä, jäin kaipaamaan lisää jäntevyyttä itsestäni. Mutta huippu aloitus kaudelle sen kanssa!

Koulujen jälkeen juostiin vaihtamaan kamat ja lähdin hyppäämään Leevillä. Se oli ihan villi, ja veti multa ohjia koko ajan kädestä. Itse rataan en oikein löytänyt rytmiä, mutta 0vp kuitenkin!
Lilli oli esteverkassa tosi hyvä, Elmo tuli auttamaan esteiden kanssa. Itse rata ei sitten mennytkään niin hyvin... Kaksi ekaa estettä mallikkaasti, mutta ratsastin kolmoselle vähän huonosti (okseri katsomon vieressä) . Ohjasin liikaa kohti katsomoa, ja lilli otti siitä nokkiinsa ja veti liinat kiinni sen jälkeen. Sain komennettua sen 4 seuraavan esteen yli, mutta sitten se jäi vaan pomppimaan paikalle. Ärsytti tosi paljon, koska tiesin että se vaan testaa mua. Tultiin illalla vielä Minnan kanssa treenaamaan esterata kokonaan, ja parin komennuksen jälkeen kaikki sujuikin mutkitta. Murr. Nuori hevonen, joka tarvitsee selkeää ratsastusta ja rutiinia. Niillä mennään!

 

C jenspa.kuvat.fi



C jenspa.kuvat.fi

 

Äiti juoksi kertomaan mulle esteiden jälkeen, että Leevi oli tehnyt yli 70% koulun ja Lilli 65%. WAU! Leevi johti luokkaa ja Lilli olisi ollut koulun jälkeen vika sijottunut.

Sunnuntaina kävelin maastoradan neljännen kerran aamulla. Rata oli sujuvan ja mukavan oloinen. Pohdin vähän miten onnistun ratsastamaan tarpeeksi lähelle ihanne aikaa, mutta se onnistuikin tosi hyvin.. Leevi oli verryttelyssä tosi hyvä, puutkaan ei häirinneet kumpaakaan meistä nyt, vaan oltiin 120% keskittyneinä. Mua jännitti siis niiiin paljon! Se tunne, mikä lähtökarsinassa vallitsee , on ehdottomasti maailman hirvein ja ihanin samaan aikaan. Lähtölaskennassa tuttuun tapaan kaikki muu sumeni mun ympäriltä ja ratsasta- sanan kuullessa Leevi ampasi kohti ykköstä. Rata suju mallikkaasti, Leevi oli ihan fiilareissa ja lukitsi esteet tosi hyvin. Tarkistin ajan puolessa välissä ja just ennen loppusuoraa, jolla pääsinkin  hölläilemään. Tuloksena virheetön maasto 4 sek alle ihanneajan! JEE:) Hieno Leevi!

Tää postaus on jo ihan kamalan pitkä, mutta haluan vielä kertoa mitä meille kävi, kun ajettiin Niinisalon tallille treenaamaan Lillillä. Rakensin sinne hiekkakentälle esteradan, jossa oli vesimatot ja portit ja kaikki. Halusin jatkaa eiliseltä ja aloittaa sille rutiinin keräämisen jo heti. Kerran sen yritti possuilla ja keulia, mutta nyt ei tarvinnut kuin kerran potkasta kunnolla ja kaikki suju hyvin. Lilli oli tosi tyytyväinen samoin kun minä. Kun saadaan rutiinia ja multa vahvempaa ratsastusta, niin noikaan ei ole kohta enää onglema.
Noniin, siis Leevi jäi yksin autoon ratsastuksen ajaksi. Se jotain huusi siellä, mutta ei muuta. Kun ratsastin takasin autolle, Leevi alko keinuttaa autoa ihan hulluna ja hyppimään siellä. Tulin lillin selästä alas ja annoin sen äidille, jotta pääsin juoksemaan katsomaan mitä Leevi oikeen touhuaa. Ja apuaaa.... Se oli hypännyt etjalkojen kanssa ruokintapöydälle ja sai vetopaniikin yrittäessään riuhtoa itteään alas. Menin IHAN paniikiin, ja pää löi tyhjää. Onneksi äiti huusi heti apua, ja saatiin Leevi vapaaksi, jolloin se pääsi kömpimään pois pöydältä ja laukkaamaan lillin luo. Voi luoja. Toi oli kamalinta mitä mulle on ikinä käynyt. Ei enää ikinä Leeviä yksin autoon jos se jatkaa noin. Onneksi säästyttiin haavereilta!

En löytänyt Lillistä kuvia mistään, jos jollakulla on, niin haluisin nähdä tosi mielelläni! :) Lisään videot kouluradoista kun saan ne ladattua.
-Renja

KISARUTIINIT

Moips!

Tää viikonloppu on hurahtanut tosi nopeesti. Eilen hyppelin Lillillä pieniä esteitä, joiden alle laitoin kaikkea jännää. Koitin kehittää omaa ratsastusta siihen tilanteeseen, kun Lilli vähän jännittyy ja kyttää edessä olevaa. Leevi saa nyt maastoilu viikonlopun, koska on ollut niin Super hyvä koko viime viikon!:)

Kuitenkin, nyt päivän kirjotuksen aiheeseen. Mulla on näiden kisavuosien aikana mitä nyt oon ratsastanut kilpaa ehtinyt kertyä tietyt rutiinit, jotka teen ennen kilpailuja. Viikko ennen kisoja mietin tarkkaan mitä jokaisena päivänä teen hevosten kanssa ja mitä ne tuntuu tarvitsevan, jotta saan niistä kisoissa kaiken ulos parhaiten.

Otan nyt esimerkiksi ensi viikonlopun Niinisalon kilpailun. Tältä näyttää Leevin tuleva viikko:

MA koulua puomeilla, rennoksi ilman painetta
TI koulua, alkuun rennoksi ja loppuun "koulurata moodilla". Ratsastuskuviot radanpätkistä
KE maasto/ ilman satulaa
TO estetreeni, rataa
PE kouluradan ratsastus Minnalle, jonka jälkeen maastokäppäilyt, lähtö kisoihin
LA kilpailut
SU kilpailut

Leevin kanssa olen todennut parhaaksi tällaisen viikon. Sen kanssa ei saa tehdä liikaa koulutreeniä, koska se kyllästyy aika nopeasti ja siltä lähtee keskittyminen. Siksi keskellä viikkoa on hyvä pitää maastoilu/ hulluttelu päivä. Perjantain kouluradan ratsastuksessa alan päästä itse kisafiilikseen, mikä on mulle tärkeää. Pitää muistaa, että olen valmistautunut hyvin koko talven, joten nämä on vain viimeistelyjä, joita tehdään. Juuri ennen kisoja ei ole tarkoitus opetella siellä tehtäviä juttuja.

Lilli menee samanlaisella viikolla, kisojen mittaan huomaan mitä se tarvitsee ennen kisoja. Voi olla, että pyydän Minnan läpiratsastamaan sen alkuviikosta, niin saan hyvät palautteet omasta työskentelystä sen kanssa. Sen kanssa teen koulutreenissä puomeja, jotta saan kehitettyä vielä omaa etäisyys silmää.

vanha kisakuva Leevin kanssa Niinisalosta 2012 :D

Onko teillä jotain kisoja edeltäviä rutiineja?

IHANAA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE IHANILLE ÄIDEILLE!!

Niinisalo!

Helloou!

Oltiin siis Niinisalossa kaksi päivää treenaamassa Maija Yli-Huhtalan kanssa. Mulla oli molemmat hevoset mukana ja isä ekaa kertaa ajamassa ja groomaamassa. Tälleen tää harrastus vie koko perheen pikku hiljaa... :)



Reilun neljän tunnin ajomatkan jälkeen saavuttiin Niinisaloon. Heitin kamat Lillin päälle ja lähdin verryttelemään metsään. Voi sitä huudon määrää mikä Leevistä lähti, kun se jäi yksin autoon.... Niinisalon maastoesterata on siis kangasmetsässä, ja mulla oli tosi
vaikeaa aluksi olla ratsastamatta päin jokaista puuta tai kuoppaa. Oma keskittyminen oli tosi vaikea saada hevoseen, kun yritin kaikin voimin löytää ratsastusreittejä. Tästä syystä Lillikään ei alkuun halunnut keskittyä tekemiseen, vaan koitti mun ohjeiden mukaisesti väistellä kaikkea eteen tulevaa.
 Mutta kun alettiin hyppäämään niin alettiin onneksi löytää taas toisemme ja päästä fiilikseen. Tehtiin ekana päivänä Lillin kanssa tuttarin rataa ja joitain helpon esteitä. Muuten ei mitään ongelmaa, mutta ratsastin yhden lähestymisen tosi huonosti ja putosin. Kyseessä oli sellainen normaali pöytä vähän alamäkeen. Tulin sille liian vähän pohkeella ja lähdin liikaa hyppyyn, vaikka olisi pitänyt kannustaa Lilliä enemmän. Ja arvatkaa vaan : mun tuurilla tipuin just sen kuntoutetun polven päälle. Kerkesin siinä maassa miettiä jo että nonniin tässä tää kausi nyt sitten menikin, mutta ihme kyllä selvisin vain muutamalla mustelmalla ja haavalla :D! Nousin selkään ja ratsastin saman tehtävän heti uudestaan, nyt paljon paremmin eikä siinä ollut ongelmaa. Lilli ei imenyt niin hyvin esteille, mitä Ypäjällä, mutta se johtui siitä, että esteet ja ympäristö oli vähän epäselvempiä, mihin se on tottunut.



Leevi oli ihan villi! Se imi esteille ja lukitsi ne hyvin. Oli kivaa mennä sen selkään nuoren selästä, ihan kuin ois tullut kotiin :) Tehtiin Leevin kanssa helpon tehtävät, niissä ei ollut isoja ongelmia. Ainut vaan, että mun pitää vähän patistamaan sitä hyppäämään laakeampia hyppyjä. Leevi haluais hypätä tosi korkealle, mutta se tuottaa ongelmia maastossa, jossa estevälit on laskettu sujuvaan ja isoon laukkaan. Mulla tuppaa tulemaan niissä aina vähän kiire. Kuitenkin, olin Super tyytyväinen päivä nro ykköseen molemmilla!!


Tokana päivänä osasin jo väistellä puita ja löysin tasaiset ratsastuslinjat metsiköstä. Lilli oli heti paljon rennompi ja imikin jo esteille paremmin. Aluksi se meni kerran ohi yhden alashypyn jälkeen, meillä molemmilla hävisi vähän tasapaino enkä reagoinut tarpeeksi nopeasti. Taas, korjasin tehtävän ratsastamalla paremmin eikä itse esteessä ollut mitään ongelmaa. Tehtiin helpon tehtävät ilman ongelmia, oli niin sairaan mukavaa, että hymyilin taas niin että oksat tuli suuhun:D
Leevin kanssa tehtiin yhden tähden tehtäviä. Se oli jo ratsastettavampi, eikä yrittänyt ampasta ihan jokaiselle esteelle, vaan odotti jopa mun apuja. Jouduin ottamaan pari toistoa yhdelle rengas tehtävälle, koska Leevi tuppasi hyppäämään koko ajan oikeasta reunasta. Molemmilla hevosilla mun pitää muistaa ylävartalon pystyssä pitäminen ja käsien kantaminen.
Loppuratsastin molemmat hevoset hyvin kevyessä ravissa. Sitten laitettiin ne autoon ja ajettiin kotiin. Matkalla kukoisti Suomen kevät.. rakeita, räntää, aurinkoa, kaikki 10 minuutin sisään?!
Tästä linkistä mun superhieno krhm.. kooste lillin ja leevin treeneistä:
Lilli maastotreeni
Leevi maastotreeni

Kotona harjasin molemmat hevoset hyvin, hieroin vähän ja kylmäsin jalat. Rasvasin myös kaviot, kun ne oli ihan kuivat. Kamat pestyä ja auton siivottua päästiinkin jo lähtemään kotiin:) Jee kohta Niinisaloon kisoihin ja kausi pääsee starttaamaan!!!


kävelykoneeseen vielä matkan jälkeen

Saan kuvia toivottavasti kohta, teen niistä oman pläjäyksen!
- Renja xx

 



Kisakalenteri 2014

Heissulivei!
Olen saanut paljon kyselyjä tän kauden kisasuunnitelmista ja tavoitteista. Aattelin tulla nyt avaamaan niitä teille tänne, jotta olette kartalla missä päin maailmaa milloinkin viiletän :)

Tän mun polvitapaturman takia mun kisakausi alkaa paljon myöhemmin, mitä alun perin suunnittelin. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan olisin jo startannut 3 kilpailua ulkomailla ja olisin ratsastanut toukokuusta eteenpäin kansainvälisiä kisoja. Mutta ei voi mitään ,  kausi siirtyi n. kuukaudella eteenpäin. Tarkoittaa siis sitä että jotta pääsen päätavoitteisiini jokainen kisa vaatii tosi huolellista ja tarkkaa ratsastusta molemmilla hevosilla.


valmistautumista maastoradalle... c Margit Ticklen

Alustava kalenteri 2014:

17.-18.5 Niinisalo
24.- 25.5 Tervo
6.-8.6 Finnderby Nuorten SM
Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan, kisat ruotsissa?
26.- 29.6 Strzegom (POL) CCI* ja CIC*
Heinäkuussa 1-2 kv kisaa
8.-10.8 Kerava PM CIC*
14.17.8 Bishop Burton (GBR) EM CCI*
syys-lokakuussa vielä joku reissu - Leevi 2* Lilli CIC* ?
Lisäksi jos ehdin, niin teen koulu- ja estekisoja valmisteleviksi kilpailuiksi.

Aloitan Leevin kanssa kauden Niinisalosta helposta luokasta , koska haluan kivan startin kaudelle ja hevoselle hyvän draivin päälle. Niinisaloon oon asettanut jo tavoitteet itselleni: koulussa rikkeetön ja tosi tarkasti ja fiiliksellä ratsastettu rata,  re ja maasto 0vp joissa rytmikkäät ja hyvät radat. Koko kauden tavoitteena vakiinnuttaa koulu 70% lähelle ja tehdä joka kisassa 0-0 re ja maasto. Leevin päätavoitteet ovat  Nuorten SM-kulta Finnderbyssä Ypäjällä ja EM- mitali Englannista.

Lillin kanssa aloitan kauden myös helposta luokasta Niinisalossa. Siellä tavoitteena rentoja ja varmoja ratoja. Omaan ratsastukseen laitan lillillä tavoitteeksi loppuun asti ratsastamisen.  Luokkatason nostamisessa etenen sillä tahdilla, kun tuntuu hyvältä. En halua pelästyttää hevosta nostamalla sitä liian nopeasti vaativammalle tasolle. Täytyy muistaa, että Lilli on mulla pitkän tähtäimen hevonen, ei kiireellä tälle kaudelle. Lillin päätavoite on kuitenkin ehdottomasti yhden tähden tason vakiinnuttaminen ja Keravalla järjestettävät PM- kilpailut.

Kiinnostaa nähdä, millainen logistiikka keksitään PM ja EM kisoihin. Ne kun on peräkkäisillä viikoilla...:D



SM fiilikset, kaudella 2014 tavoite yhtä kultainen!

Kouluradalla Hollannissa

-Renja xx

tavoitteena rentous

Heippa kaikki!

Saavuin just tallilta kotiin ja päätin tulla kertomaan teille mitä mulla oli tänään hevosten kanssa ohjelmassa. Lillillä mulla oli koulutunti illalla klo 19 ja Leevin ratsastin sen jälkeen.
Lillin kanssa tehtiin väistöjä, voltteja, ympyrällä suurennusta ja pienennystä sekä tempon vaihteluja. Saatiin lavat hyvin auki ja hevonen rennoksi, jolloin se löysi itseään ja omaa tasapainoaan aika kivasti.

Ajattelin nyt kertoa kuitenkin enemmän Leevistä, jolla tein myös koulutreeniä. Leevin isoin ongelma -ja no samalla vahvuus- on sen mieletön ravi, jossa se rakastaa heitellä etujalkoja ja jyrätä hirveellä paineella. Ongelma tässä on se, että vaikka se ehkä näyttää tosi "mageelta" niin se ei ole ollenkaan töissä, saati liiku kropan läpi rennosti käyttäen itseään. (Koulurata ravi on asia erikseen, mutta puhun nyt siitä ravista mitä se tarjoaa mulle kotona). Nyt siis mulla on ollut suuri projekti saada se joka koulutreenissä ihan rennoksi ilman yhtään painetta ja stressiä. Se vaatii multa TOSI vakaata keskivartalon hallintaa ja painopisteen tiedostamista. Heti jos heilahdan satulassa, Leevi ottaa sen laukannostona tai vetää herneen nenään.

Oon tainnut puhua täällä kuvioiden ratsastamisesta ja siitä miten paljon olen oppinut rakastamaan niitä. Valmiiksi päätetty selkeä kuvio, jota ratsastan helpottaa elämää niin paljon. Pääsee keskittymään hevoseen paljon paremmin, kun tietää selvät reitit joita pitää ratsastaa. Kuvioon voi aina lisätä sitä, mitä tarvitsee : ristipistoa alta juokseville, tempon muunteluita terävyyttä tarvitsevalle... Ihan mitä vaan.  Ratsastin itse tällaista kuviota tänään:

Ratsastussuunta oikea kierros.
1) ylitä puomi suoralla hevosella ravissa. Puomin jälkeen pohkeenväistö uralle.
2) uralle tultua (laukka)voltti oikealle puomin yli, voltin loppuessa taas raviin
3)pohkeen väistöä uran sisäpuolelle reilusti
4) laukkavoltti vasemmalle ja voltin loppuessa raviin
-uudestaan ja uudestaam:) -

Eli tavoitteena oli vain kropasta läpirento heppa, oma istunta jämpti, mutta rento. (videosta näätte kuinka mun pää hytkyy ravin tahdissa... taisin mennä vähän liiasti sisälle siihen rentouteen haha). Videossa on ihan hyviä pätkiä, oon onnellinen että laukannostot painolla on kehittyneet tosi paljon!! :)

 

-Renja

Kevään ekat maastikset

Heissan!

Käytiin eilen Ypäjällä kevään ensimmäisissä maastoeste harkoissa. Tallille mentäessä aurinko paistoi jo ihan selvältä taivaalta ja lämpömittari näytti +12 astetta. Jo siinä vaiheessa olin ihan varma, että päivästä tulisi tosi hyvä :) 

Heoset harjattua ja hokitettua ja kamat pakattua startattiin auton nokka kohti Kari Haimin valmennuksia. Odotin tätä todella innolla, sillä en ollut ennen käynyt Haimin valmennuksessa. Matka sujui hyvin ja perille päästyä heitettiin Lillile kamat selkään ja lähdettiin Derby-kentän päähän verryttelemään.  

Ypäjällä oli valjakkoajo-kilpailut, joten ympärillä suhasi jonkun verran ihmisiä ja kuulutus raikasi kovaan ääneen. Tää oli mielestäni tosi hyvä, sillä näin miten lilli reagoi tollasiin tilanteisiin ja kuinka paljon ylipäätänsä jännittyy uudessa paikassa.

 Alkuverryttely oli aika jännittynyttä menoa, mutta koitin ite pysyä rentona ja vaan ratsastaa välittämättä ympärillä tapahtuvasta. Alkuverkan jälkeen alettiin hyppäämään, enkä voinut kuin hymyillä. Lilli keskitty esteisiin ihan 100% ja imi tosi hyvin ja rohkeesti kaikille esteille. Lilli oli tosi suoraviivainen, ei katsonut tai kysynyt mitään ja melkein häkellyin siitä, kuinka se nautti hyppäämisestä. Aivan ihanaa!! Aloitettiin ihan pienistä esteistä ja hypättiin vaativaan asti. Portaat, vesi, alas ja ylöshypyt, kaikki ohjekirjan mukaan. Olin tyytyväinen mun omaan ratsastukseen lukuunottamatta yhtä sisäohjasta vetoa, jonka seurauksena mentiin kerran ohi. Videossa ei näy, mutta tultiin ohimenon jälkeen uudestaan ja sillä kertaa ratsastin paremmin :D Haimi oli Lilliin tosi tyytyväinen ja totesi mun kanssa, että tällaista hevosta on tosi kiva viedä eteenpäin. 

Pahoittelen, toi video on ihan mössöä.. Meni ikuisuus saada se ladattua edes noin!

Loppuverryttelyn jälkeen menin autolle vaihtamaan kamat Leevin päälle ja suuntasin verryttelemään sitä. Leevi ei ollut moksiskaan ympärillä tapahtuvasta. Se oli ihan villi tajutessaan, mitä ollaan tekemässä. Alkulaukatessa se haki jokaista estettä ja odotti kiihkeästi milloin ohjaan sen ekalle hypylle. Haimi nauroi ja sanoi, että kenttähevosen tunnistaa tosta ilmeestä :D Leevin kanssa tehtiin samoja juttuja mitä lillillä. Se meni tosi hyvin myös, ei mitään onglemia missään. Omaa istuntaa korjattiin enemmän, käsiä kannetummaksi ja rennommaksi. Äiti ei saanut Leevistä videota, mutta pari kuvaa kyllä.

Kotiin tultua irrotin hokit, annoin mössöt ja kylmäsin jalat 25min. Harjattiin ja hierottiin molemmat hevoset läpi ja sitten päivä olikin pulkassa.Viikon päästä menään Niinisaloon treenailemaan. On tää vaan paras laji ikinä!!

- Renja

Tiistain estehyppelöt

Mooi kaikki!

Tänään oli estehyppely päivä ulkona ihanassa auringon paisteessa molemmilla hevosilla. Menin tallille jo ennen koulua ja päivän aloitus oli kyllä mitä parhain. Meillä oli kentällä valmiiksi jo rata, jota hyppäsin Leevillä Minnan tunnilla ja Lillillä itekseni sitä ennen.
En tykkää hyppää yksin ilman valvovaa silmää, pieniä esteitä joo, mutta en jotenkin koe oloa turvalliseksi, jos alan hyppäämään itekseni kisakorkeuksissa olevaa rataa (120cm).

Lillillä tein kuitenkin itekseni, 80cm esterataa ja oli niiin kivaa! Mun on ollut niin tosi vaikeeta mukautua sen hyppyyn, koska se hyppää oikeasti selän läpi pyöreesti (toisin kuin leevi, jonka tekniikka on välillä niin omaperäinen heh...). Nyt kuitenkin onnistuin!!  Kaikki erikoisesteet välillä vähän kaukaa vähän läheltä mut mitään kysymyksiä ei tullut. Päivä päivältä tajuan paremmin, kjinka ihana hevonen se onkaan... Niin ihanaa :)

Leevillä olin tunnilla. Aloitettiin hyppäämällä pieniä esteitä kaarrellen. Lopuksi hyppäsin 105-115 radan. Perus kaarteita ja linjoja. 21,5m väli hyvällä viidellä laukalla. Se tuli sarjan jälkeen, mikä lisäsi vaikeutta. Sarja heittää aika paljon kaarteelta, joten siinä pitää olla jo ekassa askeleessa mukana ratsastamassa askeleita. 28m oli aika hyvä 7 laukkaa ja 26m tulin 6 laukalla.

 Tässä on siis ollut about 2kk hyppytaukoa ja sen kyllä huomasi omasta ratsastuksesta. Se fiilispohjanen reaktio oli välillä kateissa ja ratalaukan löytyminen oli alkuun vähän hakusessa. Loppua kohden parani ja hyppäsin radan hymyillen kuin hangon keksi :)

Kiva huomata, että polvi kestää jo kahden hevosen hyppäämisen yhteen päivään. Rupeaa kisafiilikset oleen jo sen verran tapissa, että pakko päästä starttaamaan!

 

 

 

tosta ei kyllä hirveesti sa selvää,, mut idean tajuaa toivottavasti! :D

 Ihana Emmmi ehti napppaamaan pari kuvaa Leevistä ihan tunnin päätteksi:

 

Teen seuraavaksi postauksia mm. mun tulevan kauden kisakalenterista ja letityksestä! Stay tuned !

-Renja xx

Henkistä valmennusta

Moikka kaikki!


Self-trust is the first secret of success

Tykkään katsoa urheilua televisiosta. Viime vuonna satuin katsomaan jotain pikajuoksun finaalia. Kaikki urheilijat olivat ihan tikissä, tuhansia ja tuhansia treenitunteja, terveellistä ruokavaliota ja riittävää unta jokaisen matkalla kisakentälle tuohon finaaliin. Kuitenkin urheilijoiden kasvoista saattoi nähdä niin erilaisia tunnetiloja. Osa oli selvästi stressaantuneita, osa varman ja keskittyneen näköisiä, osa taas letkeitä ja yleisön kanssa rennosti vuorovaikutuksessa. Mietin ennen lähtöpamausta, että mitenköhän nuo eri tunnetilat ja valmiudet näkyy maaliviivalla.
Kuten arvata saattaa- stressaantuneet ja epävarmat mokasivat  ja varmat ja letkeät suoriutuivat hyvin tai tekivät uudet ennätykset.

Pelkkä fyysinen treenaaminen ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen ei siis riitä huippusuoritukseen. Henkinen valmennus, joka kehittää mm. itsetuntoa, mieltä ja tunnetiloja on olennainen osa kilpaurheilijan elämää. Sillä starttiviivalla jokainen urheilija on fyysisesti huippukunnossa. Se, mitä  pään sisällä tapahtuu ja miten urheilija on valmistanut itsensä starttiin on yksi niistä asioista, joka vaikuttaa siihen, kuka onnistuu tekemään parhaan suorituksen!

Mun ensikosketus henkiseen valmentautumiseen tapahtui Peuramaalla, kun ihana Katri Syvärinen tuli pitämään yksityisiä valmennustunteja. Sain Katrilta apuvälineet, joita käytän nykyään aina ennen starttia. Mielikuvaharjoittelut ovat yksi tärkeimmistä rutiineistani ennen radalle menemistä. Se on helppoa ja jokainen voi tehdä sitä.

Ennen selkään nousua menen johonkin rauhalliseen paikkaan ja hengitän syvään. Käyn radan läpi päässäni niin, että ratsastan jokaisen askeleen. Mielikuvaharjoittelussa kuvittelen ratsastavani niin hyvin kuin pystyn, ja mietin miltä se onnistumisen fiilis tuntuu mun mielessä ja kropassa.  Haen sen varman fiiliksen, että osaan kaikki ne asiat ja haluan mennä näyttämään osaamisen kaikille! Sitten, kun menen sinne radalle oikeasti, niin olo tuntuu paljon varmemmalta. Suosittelen lämpimästi kaikille. Tällainen "oma hetki " ennen starttia voi tehdä oikeasti ihmeitä.

Mielikuvaharjoittelun lisäksi henkinen valmennus on kehittänyt mun itsetuntoa. En tiedä teistä, mutta itse ajattelen usein kisoissa olevani jotenkin todella pieni ja huono kaikessa. Tuntuu, että kaikki tuijottaa ja näkee kaikki virheet, ihan kuin ne skannaisi sut läpi ja bongaisi kaikki ne jutut mitä et osaa. Olen vihdoin ja viimein tajunnut , että tällainen ajatteleminen on niin turhaa ja lannistavaa!! Oikeasti, kukaan meistä ei ole täydellinen. Kaikki tekee virheitä, kaikki me opetellaan ja tehdään oman suunnitelman mukaan. Oon vihdoin ja viimeinen oppinut, että oikeesti jokaisen siellä aidalla seisovan ihmisen mielipide ei suoraan sanottuna tarvitse  kiinnosta mua. Nykyään keskityn vain omaan tekemiseen ja jätän muiden mielipiteet omaan arvoon. Henkinen valmennus on saanut mut tajuamaan, että kilpailuissa menen näyttämään sen mitä osaan ja sen kaiken mitä ollaan harjoiteltu. Nykyään ennemminkin mietin, että vitsit mun hevonen on hieno! Me vedetään tää niin hyin! Se, että uskoo itseensä on aika isossa osassa onnistumista. Niin treenissä, kuin kilpailussa.

Nyt olen alkanut käymään Kirkkonummella Anna Andersenin henkisessä valmennuksessa. Haluan kehittyä siinä niin hyväksi, etten joudu olemaan kisoissa se, joka epäonnistuu sen takia, että pää ei kestänyt paineita.



xx Renja

Kevät !

 

 



Urheilullinen peuris: golffia, laskettelua ja ratsastusta samaan aikaan

Kevät on vihdoin saapunut Peuramaalle! Kenttä on sulana ja kaikki ratsastukset ulkona- ihan huippua! Odotan niin innolla, että saan luvan alkaa laittaa painoa jalustimille ja hyppäämään, sen verran houkuttelevalta näyttää esterata kentällä...

Kuntoutus on alkanut tehoamaan polveen, tuntuu jo vähän paremmalta. Pystyn jo välillä könkkäilemään ilman tukeakin!

Viikko on hurahtanut ohi tosi nopeasti, oon ollut tallilla aika hiljaisiin aikoihin, enkä ole saanut ketään ottamaan kuvia valmennuksista. Höh. Molemmat hevoset on olleet ihanan energisiä ulkona ratsastaessa. Tekee niiin hyvää päästä ulos!

Viime keväänä opin aika ison asian, minkä halusin teille jakaa. Olin ensimmäisellä koulutunnilla ulkona kevään alussa ja Leevi oli niiiin villinä. Ilopukkeja laukassa ja ravissa energiaa vaikka muille jakaa. Mulla meinas mennä hermot, halusinhan ratsastaa "kunnon koulua" suu viivana ja keskittyneenä. Minna sitten sanoi, että mitä jos yrittäisit käyttää ton hevosen energian hyödyksesi? Älä koita vetää sitä pois turhautuneena , vaan käytä sitä hyväksi treenissä.

Muutin mun asenteen kokonaan. Alkuverkkasin laukassa nauraen Leevin ilopukeille ja itse treenissä tehtiin paljon laukkatyöskentelyä ja tempon muutoksia. Keskilaukat tuli ajatuksen voimalla, ei tarvinnut edes käyttää pohjetta. Annoin hevosen nauttia keväästä ja ulkona menemisestä ja kummasti auttoi oma asenteenmuutos tekemiseen. Tätä koitan muistaa joka kevät aina ulos siirryttäessä. Miettikää nyt - pimeessä maneesissa koko talvi ja sitten pääsee isoille ulkokentille ! Ylimääräisen energian voi käyttää hyödyksi  positiivisessa mielessä:)




Isi, minä ja Leevi



Tyytyväisenä ratsastuksen jälkeen :)
 

Äiti tulee huomenna katsomaan mun valmennuksia illalla, toivottavasti saan videomatskua!

 

Energistä kevättä! -Renja

Loukkaantumisista

Loukkaantumiset. Sana, joka on vaivannut mua joka ikinen treenikausi, kaikesta ennaltaehkäisystä huolimatta. Ne muistuttaa siitä, että kaikki se työmäärä, aika ja omistuneisuus, mitä treenaamiseen on laittanut, voi kaatua ihan tosta vaan hukkaan. Varmaan ainut asia, mitä inhoan maaillmassa.
Mun hiljaiselo täällä blogissa on johtunut juuri tosta kirotusta asiasta. Kuten viime postauksessa kerroin, niin putosin treenatessa polven päälle ja loukkasin sen. Tän saman polven kanssa oon taistellut jo kolme vai neljä vuotta putkeen. Tällä kertaa takaristisiteiden repeämä ja polven  löystyminen. ARGH.

 

 Mä tiedän, että loukkaantumiset kuuluu urheilijan elämään, niihin "kannattais tottua". Mut ihan suoraan on pakko sanoa, että ottaa koville monta vuotta peräkkäin kokea aina just ennen kisakautta takapakkia. Mulla oli nytkin niin hyvä flow päällä kaikessa tekemisessä, motivaatio ihan huipussa. En tehnyt muuta, kuin kävin koulua ja treenasin. Oikeesti. Ratsastus ja kunnon kohottaminen oli ykkösprioriteettina. Kun sitten ihan yhtäkkiä varoittamatta putoaa tosta, välillä jopa epäinhimillisestä treeniarjesta, niin sen saman motivaation ja flown ylläpitäminen on pirun vaikeeta.

Ekat neljä päivää putoamisen jälkeen hypin seinillä, kun en voinut enää elää mun minuuttiaikataulua. Joku muu ratsastaa hevoset, salille ei saa mennä.. Yhtäkkiä kalenteri onkin melkein tyhjä ja omaa aikaa on loputtomasti. Mitä se semmonen olikaan? Ton neljän päivän jälkeen alkaa vaihe, joka on ihana-kamala. Alan elää "normaalia elämää", näkemään kavereita vapaa-ajalla ja käymään leffoissa- kaikkea sitä, mitä suurin osa mun kavereista tekee. Mulla tuli päähän, että tällastako siis tää elämä ois ilman ratsastusta? Aika rentoa... Tollanen rentoutuminen on joo ihanaa, mutta palaaminen takasin siihen arkeen on mulle rankkaa.

Nimittäin tiedän, että osa mun ystävistä kokee, että en vietä tarpeeksi niiden kanssa aikaa ja osallistu kaikkeen yhteiseen tekemiseen. Ja kun oon loukkaantuneena, pääsen kuromaan kiinni kaikkea sitä yhteistä, mistä oon jäänyt pois treenatessani. Mulla on maailman ihanimmat ystävät ja niiden tuki ja turva. Sitten kun koittaa se päivä ja paluu siihen treeniarkeen, niin mulla nousee aina itku kurkkuun. Oon laittanut ratsastuksen ja tavoitteet ykköseksi ja omasta päätöksestä jättänyt ystävien kanssa olemisen ja jokapäiväisen juoruilun ja hengaamisen toiseksi. Loukkaantumiset antaa palan sitä kakkua, mutta pitää yrittää muistaa, että se on vaan hetkellistä. Molempia ei täyspainotteisesti voi ottaa, toinen on valittava.

 

 

Rakastan ratsastamista, se on elämäntapa. Motivaatio ailahteli treeneistä poissa ollessani, mutta tänään, kun sain mennä hevosen selkään käymään, niin muistin taas miksi sitä teenkään. Ei sanat riitä kuvailemaan oonnellisuuden määrää!! Voitin itseni, mua pelotti ihan hirveästi, että putoan taas ja koko kausi menee pipariksi. Mutta mun hevoset hoiti homman:)

 

Plääni on nyt jokapäiväinen kouluratsastaminen ilman alapohkeita harjoitusravissa, laukassa ja käynnissä ilman jalustimia. Näin en rasita jalkaa, mutta pääsen löytämään taas palasia takaisin. Kenttäkisojen aloituksesta en osaa vielä sanoa. Ypäjän hallikisat piti jättää nyt väliin. EM ja PM tavotteet pysyy samana. Eletään päivä kerrallaan ja toivotaan nopeaa parantumista. 2vkn välein fyssaria ja jokapäiväistä kuntoutusta.

Kolme talvea sitten multa korjattiin polvilumpiota leikkauksella. Kaksi talvea sitten mulla kiristettiin polvi. Viime talvena mulle tuli kipeänä ollessa verisuonitauti. Ja tänä talvena taas tää polvi. Pakko sanoa, että loukkaantumiset on kasvattaneet mua. En väitä , että olisin tottunut niihin, joka kerta ne kirpaisee. Mutta musta on tullut vahvempi ihminen. Oon oppinut muuttamaan suunnitelmia nopeassakin ajassa, asennoitumaan siihen, että tavoitteet saattaa muuttua. Loukkaantumiset syö, mutta antaa kyllä myös uutta perspektiiviä kaikkeen tekemiseen.


Huh, ihana saada ajatuksia ulos.
Vahvaa ja iloista loppuviikkoa kaikille :) xx Renja